Suomenhevonen, mies ja savotta kuuluivat ennen saumattomasti yhteen. Viime viikonloppuna nähtiin samaa kuhinaa Juoniston suunnalla.
Työhevosharrastajien suosikkirotu on luonnollisesti suomenhevonen. Ja sitä se on ehdottomasti valtakunnallisen Työhevosharrastajat ry:n puheenjohtajalle Eino Leikkaalle, jonka kotitilalta on löytynyt suomenhevonen niin kauan kuin mies muistaa. Ensimmäiset jäljet mielen sopukoihin ovat piirtyneet jo Einon ollessa alle kouluikäinen pikkupoika. Siitä lähtien työt hevosten parissa ovat maistuneet, ja maistuvat yhä.
– Muistan kun olin sedän apuna, se oli lähinnä sellaista ohjaksien kannattelua tuttujen hevosten ansiosta. Mutta paremmin siinä viihtyi kuin koulun penkillä, Eino muistelee pilke silmäkulmassaan.
Virtaa riittää aktiivisesti perinnetietouden levittämiseen ja hevostöiden kouluttamiseen. Kuun alussa vuorossa oli hevosmetsätyökurssi Nurmeksessa ja viime viikonloppuna kotimetsässä Haukivuorella. Kursseja riittää siis ympäri Suomen ja vuoden.
– Ja kesäisin opiskellaan peltotöitä, Eino jatkaa.
Leikkaan mukaan kaksipäiväisten kurssien järjestämisessä suurena apuna on ollut Moilalan Erämaja, jonka avulla pitkästä matkasta saapuvien majoittuminen hoituu kätevästi. Einon lisäksi hevostöitä olivat opettamassa Matti Vuori Mäntsälästä ja Matti Makkonen Hankasalmelta.
Lisää aiheesta 5.2.2015 ilmestyvässä lehdessä.